Merituulivoimahankkeiden määrä Itämerellä kasvaa nopeasti, mikä lisää tarvetta kumulatiivisten vaikutusten arviointiin ja tutkimukseen. Kumulatiiviset vaikutukset voivat olla huomattavasti merkittävämpiä kuin sen osavaikutukset, ja niitä on haastavaa tunnistaa ja arvioida. Vaikutuksia syntyy eri toimintojen yhteisistä vuorovaikutuksista, kuten ekosysteemien eri osien vaikutuksista toisiinsa.

Merituulivoimaa on suunnitteilla Itämeren alueelle todella merkittäviä määriä. WindEuropen mukaan Itämeri mahdollistaa jopa 93 GW:n merituulivoimapotentiaalin. Uusien hankeaihioiden määrä kasvaa jatkuvasti, mikä on herättänyt huolen toteutuvien hankkeiden kumulatiivisista vaikutuksista Itämeren herkässä ympäristössä. Kumulatiivisilla vaikutuksilla viitataan sekä toisiaan lähellä sijaitsevien hankkeiden yhteisvaikutuksiin, että toisaalta kaikkien hankkeiden yhteisvaikutuksiin koko Itämeren alueella.

Tietoa tarvitaan lisää

Olemassa olevaa tietoa merituulivoiman kumulatiivisista vaikutuksista Itämeren alueella on kovin vähän. Tutkimusta on tehtävä koko Itämerellä ja lisää tietoa tarvitaan esimerkiksi merituulivoiman vaikutuksista laajoilla alueilla liikkuviin lajeihin (vaelluskalat, muuttolinnut). Merituulivoiman toteutuessa suuressa määrin tietoa tarvitaan myös muun muassa kaikkien asennettavien merikaapeleiden yhteisvaikutuksista sekä hankkeiden kumulatiivisista vaikutuksista esimerkiksi jään liikkeisiin, vedenalaiseen meluun ja maisemaan. Selvitettävä on myös, miten useat hankkeet vaikuttavat tuuliresurssiin.

Pienetkin vaikutukset voivat pitkällä aikavälillä kumuloitua merkittäviksi. Esimerkiksi yksilökuolemat voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa populaatiovaikutuksia, vaikka massatuhoa ei tapahtuisi. Vaelluskalojen ja muuttolintujen osalta tietoa tarvitaan koko vaellus- tai muuttoreitin alueelta, jotta vaikutuksia pystytään arvioimaan. Elinympäristöjen pieneneminen on merkittävä riski Itämerellä, ja useiden hankkeiden yhteisvaikutukset voivat kasvattaa tätä riskiä. Simulaatiomallinnuksia hyödyntämällä voidaan tarkastella koko Itämeren alueen kokonaiskuvaa merituulivoima-alueiden yhteisvaikutusten näkökulmasta.

Tutkimusta tukee merituulivoimahankkeiden suunnittelun aikana kerättävä tieto ja ymmärrys. Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä kerätään tietoa nykytilasta, mutta 1–2 vuoden tarkkailujakso ei riitä kumulatiivisten vaikutusten arviointiin, vaan tietoa on kerättävä pitkällä aikajänteellä jatkuvasti. Tietoa saadaan parhaiten vasta sitten, kun voimalat ovat toiminnassa, joten olemassa olevista hankkeista kerättyä tietoa tulisi hyödyntää taas tulevissa hankkeissa.

Vaikutusten arviointiin tarvitaan yhteistoimintaa

Ympäristövaikutuksia arvioidaan ja vaikutusten vähentämistä tarkastellaan osana lakisääteistä YVA-menettelyä, joka koskee kaikkia suuren mittaluokan merituulivoimahankkeita Itämerellä. Yhden hankkeen YVA-menettelyn puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista tarkastella kumulatiivisia vaikutuksia laajemmalla, esimerkiksi koko Itämeren kattavalla, alueella. Kumulatiivisten vaikutusten arviointiin tarvitaankin oppeja ja dataa olemassa olevista hankkeista tukemaan uusien hankkeiden suunnittelua.

Merialueiden kestävästä käytöstä tarvitaan sekä toimialan sisällä että eri toimialojen välillä yhteistä pohdintaa, jotta kumulatiivisia vaikutuksia voidaan tunnistaa ja ehkäistä. Vaikutusten tutkimiseen kaivataan yhtenäistä ohjeistusta ja vaatimuksia viranomaistasolta, jotta vaikutuksia tutkitaan kaikkien näkökulmasta samanlaisella tarkkuudella. Lisäksi tarvitaan ylikansallista yhteistyötä (esimerkiksi HELCOM), jotta tarkasteluun saadaan koko Itämeren alueen meriympäristö.

Kumulatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää

Kumulatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi merialuesuunnittelun keinoin. Merellisten toimialojen, kuten merituulivoiman, kehittyessä vauhdilla, ja niihin liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä tulisi myös merialuesuunnittelun olla joustavampaa ja esimerkiksi jatkuvaan suunnitteluun perustuvaa. Vaikutusten hallitsemiseksi on tärkeää yhteensovittaa eri merellisiä toimintoja ja ylläpitää kokonaisnäkemystä. Merituulivoiman osalta ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti vähäisempiä syvemmillä merialueilla ja kaukana rannikosta.

Kumulatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää myös teknisin ja operatiivisin ratkaisuin. Teknisiä ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi lentoestevalojen automaattiohjaus lähestyvien lentokoneiden mukaisesti (jatkuvan valojen välkkymisen sijaan) tai turbiinin tarvittaessa pysäyttävä lintututka. Operatiivisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi asennustöiden ajoittaminen lintujen muutto- ja pesimäaikojen ulkopuolelle. Kaikkia haitallisia vaikutuksia ei pystytä estämään ja silloin viimeiseksi keinoksi jää haitallisten vaikutusten kompensointi toisaalla.

Kuhunkin ratkaisuun liittyy omat haasteensa. Merituulivoiman asennus ajoittuu kuukausiin, jolloin on vähiten tuulisia päiviä. Kyseiset kevät- ja kesäkuukaudet ovat juuri myös lintujen muuton ja pesinnän kannalta tärkeimmät. Opeteltavaa ja sovitettavaa siis riittää. Ilmastokriisi ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat koko ihmiskuntaa uhkaavia kriisejä, ja me Eoluksella haluamme löytää keinoja rakentaa merituulivoimaa nature inclusive design -periaatteella eli siten, että alueen meriympäristön tila ja meriluonto pysyy samana tai paranee.

Artikkelisarjamme päättyy tähän, mutta jatkamme asiantuntijanäkemyksistä tiedottamista vastaavien työpajojen ja tapaamisten tiimoilta.