Merituulivoimaloita

Navakka FAQ

Vastaamme tällä sivulla usein kysyttyihin kysymyksiiin Navakka-merituulivoimahankkeesta.

Navakka-merituulivoimahanketta suunnitellaan Porin ja Merikarvian edustalle noin 30 kilometriä rannikosta Suomen talousvyöhykkeelle. Hankealue on kooltaan 670 neliökilometriä, ja sinne suunnitellaan asennettavaksi 70–100 tuuliturbiinia, joiden enimmäiskorkeus on 330 metriä. Navakan kokonaiskapasiteetti on 1,5 GW, mikä tarkoittaa vuositasolla 6,5–7 terawattituntia (TWh) uusiutuvaa sähköä Suomen sähköverkkoon.

Hankekehittäjä on Eolus, joka on yksi Pohjoismaiden johtavista uusiutuvan energian kehittäjistä. Eolus kehittää, rakentaa ja hallinnoi uusiutuvan energian hankkeita maalla ja merellä. Kehitysvaiheen lisäksi Eolus osallistunee myös Navakan rakennusvaiheeseen.  

Jos kaikki menee suunnitellusti, Navakan rakentaminen ajoittuu vuosille 2027–2029, ja se tuottaa sähköä vuonna 2030.
Hanke vaatii useiden miljardien eurojen investoinnin. Eolus investoi hankkeen kehitysvaiheeseen. Kun siirrytään hankkeen seuraaviin vaiheisiin, niin Eolus tekee yhteistyötä pankkien ja sijoittajien kanssa löytääkseen sopivimmat kumppanit hankkeeseen.

Suomen talousvyöhyke on merialue, joka sijaitsee Suomen aluevesien ulkopuolella: vyöhykettä hallitsee Suomen hallitus. Lähempänä rannikkoa olevat aluevedet ovat puolestaan Metsähallituksen hallinnassa. Näillä kahdella alueella on erillinen lainsäädäntö ja lupamenettelyt. Talousvyöhykkeelle suunniteltu merituulivoimahanke tarvitsee talousvyöhykelain mukaisen valtioneuvoston suostumuksen tutkimiseen ja rakentamiseen.

Suomen merialuesuunnitelman perusteella Navakalle määritelty hankealue soveltuu merituulienergian tuotantoon.

Osa Navakasta näkyy Selkämeren kansallispuistoon. Havainnekuvan mukaan turbiinit näkyvät pieninä taivaanrannassa.  

Merituulivoimalan turbiinin generaattori pitää jonkin verran ääntä, joka on melko kovaa heti turbiinin vieressä. Äänitaso laskee kauempana turbiinista. Ääni ei ulotu rannikolle saakka. 

Talvi asettaa haasteita, ja nämä haasteet on otettu huomioon. On löydettävä jääolosuhteisiin sopivat perustusratkaisut, jotka kestävät Itämeren mahdollisia jääkuormia. On myös pohdittava, mikä on paras tapa huolehtia tuulivoimalan toiminnasta talvikaudella. Suomessa on vahva jääolosuhteissa toimimisen osaaminen, ja Eolus tulee tekemään yhteistyötä yritysten kanssa löytääkseen parhaat ratkaisut talven haasteisiin. 

Lisätiedot: Anu Vaahtera

projektipäällikkö